Ransu nimeä kantava nuoriherra muutti eilen uuteen kotiin ja Oulunsalossa tullaan tulevaisuudessakin näkemään ilmaveivausta! Ei ehkä totutulla tavalla, mutta eiköhän Ransu pidä huolen että nähtävää piisaa. Teksa collie sai pojasta kaveria pitkäksi aikaa, toivottavasti vanhempi herra ottaa pennun hyvin siipiensä suojaan! Hurjasti onnea ja pitkää pinnaa Eijalle ja perheelle, reilu 15 vuotta menee kuitenkin aika pian!

Niin tuli lähdön hetki myös nartulle numero 2. Ulli käppänä saa nyt tytöstä touhukkaan pikkusiskon ja perheellä pitelee kiirettä uuden tytön kanssa. Hienoon perheeseen pääsi myös tämä tyttö, jolla ei vielä kutsumanimeä ole. Eiköhän Johanna keksi perheensä kanssa sopivan nimen jota kajauttaa kun kukkapenkki on kaivettu ja kengät kannettu pitkin taloa. Hurjasti onnea Tampereen kupeeseen ja onnea uudesta tytöstä! Toivottavasti tapaamme taas pian!

Pennuista kaikille on siis kodit valittu ja viimeinen tyttö suuntaa kohti Torniota 12.6. Sen jälkeen talo vaikenee, mutta seuraava pentue on jo mietintämyssyssä. Jahka luopumisen tuskasta on selvitty, on aika uusien suunnitelmian.

Puolet on pennuista vielä kotona ja pikkuhiljaa pentula hiljenee tämän viikon aikana. Nyt lienee hyvä hetki ynnätä yhteen kuluneet viikot ja muistella mitä kaikkea on koettu.

Odotusaika ja synnytys meni Divalla kyllä äärimmäisen hienosti, tyttö jaksoi lenkkeillä hyvin vaikka vatsa oli aikamoinen. Äitikoirana Diva on kyllä suurenmoinen, äärimmäisen rauhallinen mutta pennuille jämäkkä. Minun ei ole millään tavalla tarvinut puuttua sen tekemisiin eikä huolehtia siitä, tuleeko pennut hoidettua. Nyt viimeviikkojen aikana on ollut selvästi huomattavissa selkeä hajurako pentuihin. Imettämään se ei ole enää porukkaa suostunut kuin ihan pikaisesti ja muutenkin on antanut talon muille koirille tilaa pentujen kanssa. Voikin olla että jahka viimeinen pentu on matkalla omaan kotiin, on Pete se joka jää pentuja ikävöimään. Pete on oppinut todella taitavasti peuhaamaan pentujen kanssa ja se selvästi nauttii kun saa touhuta pienten kanssa. Suuresta koostaan huolimatta Pete on kuitenkin sydämeltään pieni poika, joka rakastaa kaikkia jotka jaksavat innostua juoksemisesta, loikkimisesta ja älyttömistä juoksuhepuleista. Pentujen kanssa ei ole ollut mitään ylimääräistä huolta eikä murhetta ja hyvä niin. Kaikki ovat kasvaneet hyvin ja oppineet hyödyllisiä taitoja. Eihän snautseri voi pärjätä elämässään jos se ei osaa vesikuppia oikeaoppisesti tassulla tyhjäksi kauhoa, eihän?

Reippain askelin suuntaa uros2 kohti uusia koiruuksia. Varmasti kullan arvoisia neuvoja on antamassa snautseri Ratsa, joka saakin Romista nyt vallattoman pikkuveljen. Toivottavasti Romi ei ihan ole virallisen nimensä veroinen, mutta tuskimpa koiruuksilta vältytään tässäkään perheessä. Paljon pitkää pinnaa ja huumoria Mikalle ja Sirpalle ja tietysti myös koko perheelle. Toivottavasti näemme vielä useasti ja olemme yhteyksissä paljon. Kiitos myös Divan puolesta, poika sai taatusti hyvän kodin loppuelämäkseen.

Reippain mielin otti narttu numero 4 suunnan kohti uusia seikkailuja. Iines nimeä kantava tyttö ilahduttaa snautseri Aavan ja koko perheen arkea Oulun suunnalla. Sanna ja Ossi saivat luotsattavakseen varsin reippaan ja touhukkaan tytön, joten rauhalliset aamut ovat muisto vain heidänkin perheessä! Toivotaan heillekkin mukavia hetkiä, paljon onnistumisen ja oppimisen riemua. Kiitos kun luotatte edelleen minuun ja annatte pennulle paikan laumassanne.